Kielen mielestä ja arjen hulvattomuudesta

mikä on tämä savoa muistuttava kieli
joka roikkuu
suustani

Näin kirjoittaa Kari Hotakainen runossa Klonk klonk. Kieli on Hotakaisen työväline, ja hän hallitsee sen. Suomen kielestä syntyy hänen käsittelynsä jälkeen omaperäistä kaunokirjallisuutta. Hotakainen on löytänyt ilmaisun arjelle, joka on täynnä reikiä hulvattomuuden punkea sisään. Sen kun hoksaa, moni asia lakkaa rasittamasta.

Hotakainen ei kuitenkaan ole tämän jutun pääaihe. Suomen kielestä piti kirjoittamani. Ja siitä syystä, että törmään tämän tästä sivuihin, joiden kieliasu on viimeistelemätön, pahimmillaan suorastaan alkeellinen.

Huolimatonta kieltä on raskasta lukea. Sujuva teksti on ilo ja tuo viestin perille, vaikka aihe olisi etäinenkin. Sujuvuus ei synny luonnostaan eikä heti, mutta perusasiat voi tarkistaa, vaikka lauseet vielä takkuaisivatkin.

Kielitoimisto on instanssi, joka vastaa suomen kielen huollosta. Toimiston kotisivuille on koottu ohjeita, suosituksia sekä vastauksia tavallisimpiin kielikysymyksiin. Ihmiset kysyvät usein muun muassa välimerkityksestä, ison ja pienen alkukirjaimen käytöstä ja sanojen kirjoitusasusta.

Esimerkkejä: Kielitoimiston mukaan sekä internet että Internet ovat hyväksyttäviä muotoja. Dalai-lama puolestaan on arvonimi ja kirjoitetaan sen vuoksi pienellä. Ja luepa, pitäisikö verkottua, verkkoutua, verkostua, verkkoistua vai verkostoitua!

Tähän painavaan aiheeseen onkin hyvä lopettaa poiminnat. Juttujen kirjoittaminen on ollut mukavaa ja opettavaista. Lämmin kiitos lukijoille!