Sinnikkyys

Frank Hurley palkattiin kuvaajaksi Etelämantereelle suuntautuneelle tutkimusretkelle, jota johti Ernest Shackleton. Retkisuunnitelmat muuttuivat ratkaisevasti, kun retkikuntaa kuljettanut Endurance-alus juuttui jäihin, ajelehti kuukausikaupalla ja lopulta upposi. Hurley talletti kuviinsa laivan ja miesten tarinan ja huikean jäämaiseman.

The Endurance -verkkonäyttely muodostuu Hurleyn valokuvista ja hänen päiväkirjamerkintöihinsä pohjautuvasta tekstistä.

Tämän päivän iloisin löytö

Brooklyniläinen kuvittaja ja suunnittelija Julia Rothman tykkää kauniista ja persoonallisesti kuvitetuista kirjoista. Onneksi hän myös esittelee niitä blogissaan Book By Its Cover.

Valloittavimmat kirjayksilöt löytyvät blogin lastenkirjaosastolta, mutta eivät muutkaan paljon kalpene.

Kääk ja Kvaak!

Sarjakuvalla menee hyvin. Jos myyntilukuja ajatellaan, suomalaisista sarjakuvista paras vauhti on Juban Viivillä ja Wagnerilla ja Milla Palojoen Kiroilevalla siilillä. Käännössarjakuvista mangalla on iso yleisö, mutta Aku Ankka peittoaa vielä muut kevyesti.

Sarjakuvan tekijöitä ja harrastajia on paljon ja he ovat aktiivisia myös internetissä.

Suomen sarjakuvaseura on alan kattojärjestö, joka vapaaehtoisvoimin järjestää Helsingin sarjakuvafestivaalit, julkaisee Sarjainfo-lehteä ja myöntää joka vuosi Puupäähattu-palkinnon. Seuran oma sarjakuvakokoelma sijaitsee Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa. Sivuilla on informaatiota kaikesta tästä. Lisäksi niillä on tekijämatrikkeli ja sarjakuvantutkimukseen liittyviä julkaisuja.

Sarjakuvaportaali Kvaak.fi on ollut ilahduttava tapaus alusta (toukokuusta 2003) asti. Se pitää lukijansa hyvin ajan tasalla suomalaisen sarjakuvamaiseman tapahtumista ja uusista julkaisuista - unohtamatta maailman uutisia. Keskustelu on vilkasta. Galleriaan voivat lähettää töitään arvioitavaksi sekä aloittelijat että ammattilaiset. Arkistossa on artikkeleita, henkilökuvia, matkaraportteja sun muuta. Linkkikokoelmakin on hyvä.

Katuojassa kirjoittavat sarjakuva-arvioita, -kolumneja ja artikkeleita Otto Sinisalo ja Rami Rautkorpi. Vuodesta 2002 toimineen sivuston arkisto on ehtinyt kasvaa mittavaksi kirjoituskokoelmaksi.

Sarjakuva on saanut oman Finlandia-palkintonsa. Se myönnetään ensimmäisen kerran huhtikuussa Tampere Kuplii -tapahtumassa. Ehdokkaaksi voi esittää omakustannetta tai kustantajan kautta julkaistua suomen- tai ruotsinkielistä albumia.

Sarjakuvantekijäksi voi nykyisin opiskella Suomessakin: Limingan taidekoulun seuraava sarjakuvalinja aloittaa elokuussa 2008.

Aikaisemmin mainittu siili kiroilee myös netissä. "Uuremmat" ja kuukauden sarjis aukeavat vain rekisteröityneille. Siilin äidin, Milla Palojoen sarjisblogi En mä vaan osaa! on ainakin lievästi omaelämällinen.

Jii Roikosen luomus, Jasso-kissa yliaktiivisen häntänsä kanssa on myös hurmaava. Sivulla on sarjakuvien lisäksi Jiin esittely, sörsseleitä, huutisia ja tietoa Jasso-glubista.

Lisää suomalaisia verkkosarjakuvia löytyy esimerkiksi Makupalojen linkeistä.

Miksi kirjoitin jutun sarjakuvasta just tänään? Syy on yksinkertainen: luin sarjakuva-albumin, joka tosiaan kolahti. Juan Díaz Canalesin ja Juanjo Guarnidon Blacksad-sarjan aloittava Kissa varjoisilta kujilta on loistava. Samaa mieltä on Kvaakin arvostelija Veli Loponen ja varmasti moni muukin. Seuraava tarina yksityisetsivä John Blacksadin vaiheista on onneksi täällä ihan pian.

Visainen viikonloppu

Valitse tasosi tai aiheesi Älypään lukuisista visoista ja sitten vain tiedät tai arvaat.

Uutisguru sopii Helsingin Sanomien ahkerille lukijoille tai muuten uutisista hyvin perillä oleville.

Visakisassa on kysymyksiä sadoista ei aiheista.

Cool Quiz! tarjoaa visoja ja muuta aivojen askaretta englanniksi.

Petals around the Rose vaatii kuuleman mukaan vähän matematiikan perustietoja ja avoimen mielen. Joillekin selvä homma hetkessä, toiset pähkäilevät hyvinkin pitkään.

Testaa tietosi maanosastamme Eurooppatiedotuksen trivialla.

Leivänsyrjässä kiinni

Minulla on kaima, joka leipoo erinomaista leipää (ja jota siitä syystä kutsutaan toisinaan Limppu-Ullaksi). Hän paistaa kilon painoisia limppuja aina muutaman kerrallaan ja jakaa ylimääräiset tutuilleen.

Leivät on leivottu perinteiseen tapaan taikinajuureen, ilman hiivaa. Taikinaan pannaan kaikkea hyvää: luomujauhoja, siemeniä ja merisuolaa. Parhaimmillaan limppu on leipomista seuraavana päivänä. Silloin sitä kuuluu syödä, kunnes maha on niin pönäkkä, ettei kertakaikkiaan enää pysty jatkamaan - ei syömistä eikä mitään muutakaan.

Leipätiedotuksen tietolaarissa on yhtä ja toista leivästä, viljasta ja kuidusta. Terveys- ja ravitsemusasian ohella laariin on kerätty leipään liittyviä perinteitä ja kulttuuria. Leivän historia -osiossa kerrotaan muun muassa, että egyptiläisiä pidetään leivän keksijöinä. Ja että ennen vanhaan Suomessa leivottiin leipä papinverojen maksuksi.

Tarinoita ruisleivästä kertoo Hämeen, Kainuun, Karjalan ja Varsinais-Suomen leipäperinteestä. Maakuntien leipätarinoiden ohella sivuilla on jokunen perinteinen ohje.

Finnican verkkonäyttelyssä 10x suomalaisuus ruisleipä on itseoikeutetusti yksi meille läheisistä elementeistä. Sitähän monet ulkomailla reissaavat ensimmäiseksi kaipaavat - kotoista tummaa leipää.

Wivi Lönn, arkkitehti

Jämähdin nyt tänne arkkitehtuuriin. Tällä kertaa höystän aihetta naisasialla.

Wivi Lönn oli nimittäin ensimmäinen nainen, joka Suomessa perusti oman arkkitehtitoimiston. Hänen töitään ovat muiden muassa Tampereen pääpaloasema, Tampereen talouskoulu ja Helsingin ylioppilastalo (jonka hän suunnitteli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa).

Wivi Lönn syntyi vuonna 1872 ja kouluttautui arkkitehdiksi 1890-luvulla. Tuolloin naisten opiskelu rakennusalan kouluissa oli periaatteessa mahdollista, mutta ei ihan yksinkertaista. Tampereen Teollisuuskoulun rakennusosastolla Lönn oli ainoa nainen 14 opiskelijan joukossa. Hän ei voinut olla samassa luokkahuoneessa miesopiskelijoiden kanssa vaan opettajat opettivat häntä erikseen.

Oulun yliopiston kirjaston julkaisema Wivi Lönn, arkkitehti kertoo paljon taiteellisesti lahjakkaan naisen elämänvaiheista ja työstä. Sivut ovat pääosin tekstiä. Rakennusten kuvia löytyy työluettelosta. Matka-albumissa on kuvia ja muistiinpanoja Lönnin reissuilta. Luonnoksissa on taitavan piirtäjän töitä.

Pyhyyden asuinsijoja

Maailman katedraaleista päädyin sattuman oikusta ensimmäiseksi Canterburyn katedraaliin. Oli sellainen aika vuodesta, että muita matkailijoita ei juurikaan ollut liikkeellä. Saimme olla ihan rauhassa. Muistan vieläkin sen tunteen: upea rakennus herätti suunnatonta kunnioitusta, ihailua ja maalliselle ihmiselle oudon kokemuksen kollektiivisesta hengellisyydestä.

Canterburyn katedraali on anglikaanisen kirkkokunnan pääkirkko. Sen historia ulottuu aina 600-luvulle saakka. Arkkipiispa Thomas Becketin murha vuonna 1170 teki katedraalista pyhiinvaelluskohteen. Sivuilla kerrotaan rakennuksen historiasta ja arkkitehtuurista. Lasimaalauksille on omistettu oma lukunsa.

Espanjalaisen Gironan kaupungin goottilaisen katedraalin rakennustyöt aloitettiin 1300-luvulla.
Sivustolla on graafinen ja sanallinen esitys katedraalin rakennusvaiheista. Virtuaalikierroksen kuvakokoelma vie tutustumaan katedraalin eri osiin ja taideaarteisiin.

Milanon tuomiokirkkoa rakennettiin satoja vuosia. Mutta iso ja mahtava siitä tulikin. Italiassa viime vuonna palkitulla sivustolla on hyvinkin paljon informaatiota ja nähtävää. Alkuun pääsee valitsemalla ensin sopivan kielen ja sivuversion. Sen jälkeen avautuvalta sivulta valitaan haluttu teemaotsikko tai mennään suoraan esimerkiksi valokuvakokoelmaa tutkimaan tai virtuaalikierrokselle.

Amiensin katedraaliin liittyvän projektin sivustolla on runsaasti valokuvia, piirroksia, tietokonegrafiikkaa ja tekstejä. Projekti toteutettiin Columbian yliopiston Taidehistorian ja arkeologian osastolla. Matkailijaa saattaa kiinnostaa myös Amiensin kaupungin katedraalisivu.

Suomessa keskiajan ensimmäiset kirkot rakennettiin puusta. Kalliita kivikirkkoja voitiin pystyttää vasta kun seurakuntien toiminta oli vakiintunut. Puukirkkoja ei ole tuolta ajalta säilynyt, mutta kivikirkkoja on yhä käytössä.

Anneli Suomisen ja Maija Pykäläisen tekemällä sivustolla esitellään selkeästi suomalainen keskiaikainen kivikirkko, sen ulkoasu, rakennusmateriaalit, gotiikan piirteet, pohjapiirros, tilat, koristelut, kalkkimaalaukset, kiviesineet, luterilainen sisustus, kellotornit ja -tapulit ja kirkkomaa. Esimerkkinä on Maarian eli Räntämäen kirkko. Lisäsivut esittelevät myös Halikon, Naantalin, Nousiaisten ja Sauvon kirkkoja sekä Turun tuomiokirkkoa.

Tämä on taas niitä aiheita, jotka vievät mennessään. Sivujen tutkimiseen ja rakennusten yksityiskohtien ihailuun ei mikään aika riitä. Ja tänään, kuten usein, ihminen oli hätäinen ja kone tahkea. Saattaa siis olla, että sivujen latautuminen kestää välillä pidempään kuin haluaisi.

Todistajat

Joulukuisten vaalien jälkeen Kenia muuttui. Tappaminen, ryöstely, talojen polttaminen ja mellakat ovat jatkuneet nyt viikkoja.

Ushahidi on sivusto, jonka välityksellä silminnäkijät voivat raportoida Kenian tapahtumista. Ilmoitusten todenperäisyys varmistetaan ennen julkaisemista. Tapahtumat on sijoitettu kartalle. Raporttien laajuus vaihtelee; usein niissä on mukana myös kuvia ja jatkolinkki. Lisää tietoa kriisistä saat aikajanalta ja blogista.

Jos haluat auttaa konkreettisesti, käy Nakurun lasten sivuilla. Järjestö tukee Kenian Nakurussa asuvia lapsia ja nuoria pääasiassa kummilapsitoiminnalla. Nyt kerätään varoja suoraan sekasorron keskellä elävien arkipäivän helpottamiseksi.