Jos olisin yliluonnollinen enkä tavallinen, teleporttaisin Keski-Eurooppaan ihastelemaan jouluvalmisteluja. Ilmiintyisin jossain böömiläisessä kylässä tai Elsassin keskiaikaisissa kaupungeissa. Joulu olisi sielläkin lumeton, mutta silti hyvä ja kaunis.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran paketista aukeaa vanhan ajan joulu. Jouluperinteet, jouluolennot ja jouluvarusteet esitellään mukavan levollisesti ja asiallisesti. Tekstivoittoinen ulkoasu on kuin itsestään vastalause tämän joulunalusajan kaikkinaiselle kohtuuttomuudelle.
Tähti se kulukeepi -verkkonäyttelyssä kerrotaan kaiken muun mielenkiintoisen ohella, että tiernapoikia tähtineen tavattiin Oulun kaduilla ainakin jo 1870-luvun alussa. Kerrotaan myös, että kun kiertelevät poikaporukat, "roikat", kohtasivat, syntyi helposti tappelu. Tappelussa yritettiin siepata kilpailijoiden tähti.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus hemmottelee meitä joulukuussa kieli- ja jouluaiheisilla jutuilla. Paneudutaanpa esimerkiksi pähkinöiden ja jouluporsaiden taustoihin. Uusi kirjoitus ilmestyy joka päivä (toivottavasti jouluun asti).
A Victorian Christmas - A Christmas is Coming on Malcolm Warringtonin kauniisti ja huolellisesti tekemä sivusto vanhan ajan joulunvietosta Englannissa. Kirjoitukset, kortit ja muu kuvitus luovat jännän tunnelman.
Viktoriaanisen ajan britit toivottelivat mielellään hyvää joulua eläinaiheisilla korteilla. Jouluinen eläintarha on uskomaton. Tervehdykset saavat välillä huvittavia ja hiukan omituisiakin sävyjä. Kiitos, Malcolm, tästähän tulee hyvälle tuulelle!
Joulumieltä kaikille!
torstai 20. joulukuuta 2007
maanantai 17. joulukuuta 2007
Lipeäkalan arvoitus
Erään lounaskeskustelun jälkeen rupesin ihmettelemään, miksi minulta puuttuu syvällinen suhde lipeäkalan tavallisimpaan olomuotoon, valkoiseen höttöön lautasella (kera hiukan limaisen valkokastikkeen). Muistin kuitenkin ihan selvästi, miten meillä liotettiin kuivattuja kaloja aina ennen joulua. Kuka ne söi, jos en minä?
Soitto äidilleni selvitti asian: Lipeäkalasta laitettiin meillä kalasoppaa, jota syötiin aattona päivällä. Keitossa oli vain kalaa ja pippurilla maustettu ja kermalla pehmennetty liemi. Uskallan väittää mitään muistamatta, että se oli hyvää.
Pro Kala ry julistaa, että lipeäkala on muutakin kuin joulukala. Sivulla kerrotaan, että suomalaiset lipeäkalat valmistetaan yleensä molvasta. Kuivatut fileet liotetaan sooda-kalkkivedessä ja pakataan sen jälkeen annospusseihin. Kala on käyttövalmista, mutta halutessaan sen voi upottaa hetkeksi kylmään veteen.
Ruotsalaiset lipeäkalatuottajat kunnioittavat perinteistä tapaa valmistaa ja tarjota lipeäkalaa, mutta tuovat mukaan myös uusia tuulia. Kymmenen ruotsalaisen huippukokin valmistamista lipeäkalaruoista on ohjeet ja kuvat.
Lipeäkalalle omistettu museo sijaitsee Mollösundissa, Ruotsin länsirannikolla. Kesällä 2006 kävijöitä oli nelisentuhatta.
Jos haluat valmistaa alkuperäistä lipeäkalaa liottamisesta lähtien, selviät esimerkiksi Kokki Kolmosen ohjeilla.
Englanninkielisen Wikipedian artikkeli sisältää selostuksen lipeäkalan alkuperästä, valmistuksesta ja tarjollepanosta, kulttuurihistoriallista taustatietoa ja huumoriakin.
Soitto äidilleni selvitti asian: Lipeäkalasta laitettiin meillä kalasoppaa, jota syötiin aattona päivällä. Keitossa oli vain kalaa ja pippurilla maustettu ja kermalla pehmennetty liemi. Uskallan väittää mitään muistamatta, että se oli hyvää.
Pro Kala ry julistaa, että lipeäkala on muutakin kuin joulukala. Sivulla kerrotaan, että suomalaiset lipeäkalat valmistetaan yleensä molvasta. Kuivatut fileet liotetaan sooda-kalkkivedessä ja pakataan sen jälkeen annospusseihin. Kala on käyttövalmista, mutta halutessaan sen voi upottaa hetkeksi kylmään veteen.
Ruotsalaiset lipeäkalatuottajat kunnioittavat perinteistä tapaa valmistaa ja tarjota lipeäkalaa, mutta tuovat mukaan myös uusia tuulia. Kymmenen ruotsalaisen huippukokin valmistamista lipeäkalaruoista on ohjeet ja kuvat.
Lipeäkalalle omistettu museo sijaitsee Mollösundissa, Ruotsin länsirannikolla. Kesällä 2006 kävijöitä oli nelisentuhatta.
Jos haluat valmistaa alkuperäistä lipeäkalaa liottamisesta lähtien, selviät esimerkiksi Kokki Kolmosen ohjeilla.
Englanninkielisen Wikipedian artikkeli sisältää selostuksen lipeäkalan alkuperästä, valmistuksesta ja tarjollepanosta, kulttuurihistoriallista taustatietoa ja huumoriakin.
tiistai 11. joulukuuta 2007
Junamies, ota völjyyn!
Oletetaan, että asut vaikka Lontoossa ja haluat matkustaa sieltä jonnekin Euroopassa. Ja oletetaan vielä, ettet perusta lentokoneista - lentäminen ällöttää ja saastuttaa ja kentillä odottaminen on viheliäistä. Junat ja laivat kelpaavat sinulle mainiosti.
Seuraava, edellisiä hurjempi oletus on, että haluatkin matkustaa junalla ympäri Kiinaa tai Intiaa tai peräti seikkailla Afrikan maiden rautateillä.
The Man in Seat Sixty-One on silloin parasta matkaseuraa, mitä ajatella voi. Se kertoo, mistä saa liput helpoiten, tarjoaa aikatauluja ja yhteystietoja, neuvoo reittejä ja antaa tuhottomasti käytännön vinkkejä. Esimerkiksi: on hyödyllistä saada tietää, miten mukavasti tai epämukavasti eri maiden junissa ja niiden osastoissa matkustetaan.
Mies, joka istuu paikalla 61, on englantilainen rautateiden ammattilainen Mark Smith. Paljon työkseen ja huvikseen matkustellut herra pani sivuston alulle hetken mielijohteesta. Kuudessa vuodessa pieni alku on kasvanut laajaksi, suosituksi ja palkituksi palveluksi.
Informaatiota on paljon, joten aikaa tarvitaan! Minun on pakko tällä erää lopettaa, muuten matkakuume heittää minut ties minne.
Seuraava, edellisiä hurjempi oletus on, että haluatkin matkustaa junalla ympäri Kiinaa tai Intiaa tai peräti seikkailla Afrikan maiden rautateillä.
The Man in Seat Sixty-One on silloin parasta matkaseuraa, mitä ajatella voi. Se kertoo, mistä saa liput helpoiten, tarjoaa aikatauluja ja yhteystietoja, neuvoo reittejä ja antaa tuhottomasti käytännön vinkkejä. Esimerkiksi: on hyödyllistä saada tietää, miten mukavasti tai epämukavasti eri maiden junissa ja niiden osastoissa matkustetaan.
Mies, joka istuu paikalla 61, on englantilainen rautateiden ammattilainen Mark Smith. Paljon työkseen ja huvikseen matkustellut herra pani sivuston alulle hetken mielijohteesta. Kuudessa vuodessa pieni alku on kasvanut laajaksi, suosituksi ja palkituksi palveluksi.
Informaatiota on paljon, joten aikaa tarvitaan! Minun on pakko tällä erää lopettaa, muuten matkakuume heittää minut ties minne.
perjantai 7. joulukuuta 2007
Petkele
Enkä tehnyt lyöntivirhettä vaan ajattelin oikeasti petkelettä. Petkeleen toinen nimi on hakkuri. Petkelettä tarvitaan, kun tehdään rosollia eli pilkotaan pieniksi kuutioiksi punajuuria ja porkkanoita ja mitä nyt kukakin rosolliinsa eli sallattiin pilkkoo. Alustana toimii puinen kaukalo.
Hakkurin eli petkeleen ja sallattikaukalon eli rosollikaukalon muodostama kiinteä pari on Suomen maatalousmuseon kuukauden esine nyt joulukuussa. Viime kuussa museo esitteli keinoutareen, toukokuussa kaviohöylät. Arkistossa on muiden muassa apilanhankaaja, Fiskars 10 ja Hankkijan lippalakki-klassikko. Kävijöiltä toivotaan lisätietoja ja kommentteja esineistä.
Sarka-museon sivuilla on myös pieni helmi,
museonjohtaja Juha Kuisman artikkeli
Uhanalaiset hirsiladot. Hirsinen heinälato oli entisaikaan maaseudun yleisin rakennus. Silloin kun luonnonheinä niitettiin niityiltä, tarvittiin myös latoja, joihin heinät varastoitiin. Lainaan Kuisman, heinälatojen esteetikon, tekstiä:"Mittasuhteiden kannalta vinoseinäinen lato on kaunis. Alaspäin kapeneva runko antaa rakennukselle ryhtiä ja itsenäisyyttä. Voi sanoa, että tällainen lato seisoo eikä makaa tai löhöä."
Hakkurin eli petkeleen ja sallattikaukalon eli rosollikaukalon muodostama kiinteä pari on Suomen maatalousmuseon kuukauden esine nyt joulukuussa. Viime kuussa museo esitteli keinoutareen, toukokuussa kaviohöylät. Arkistossa on muiden muassa apilanhankaaja, Fiskars 10 ja Hankkijan lippalakki-klassikko. Kävijöiltä toivotaan lisätietoja ja kommentteja esineistä.
Sarka-museon sivuilla on myös pieni helmi,
museonjohtaja Juha Kuisman artikkeli
Uhanalaiset hirsiladot. Hirsinen heinälato oli entisaikaan maaseudun yleisin rakennus. Silloin kun luonnonheinä niitettiin niityiltä, tarvittiin myös latoja, joihin heinät varastoitiin. Lainaan Kuisman, heinälatojen esteetikon, tekstiä:"Mittasuhteiden kannalta vinoseinäinen lato on kaunis. Alaspäin kapeneva runko antaa rakennukselle ryhtiä ja itsenäisyyttä. Voi sanoa, että tällainen lato seisoo eikä makaa tai löhöä."
sunnuntai 2. joulukuuta 2007
Paketissa vuohi tai lehmä
Päällikkötason ihminen täytti komeasti vuosia. Lahjojen joukossa oli viisi vuohta. Sankaritar ei pannut sitä ollenkaan pahakseen vaan oli vallan tyytyväinen uuteen etäkarjaansa. Vuohet köpöttävät nyt jossain päin Afrikkaa ja ovat perheilleen iso ilo ja hyöty.
Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja -sivuston kautta voi antaa lahjaksi koulupuvun, puuntaimia, vuohen, viisi sikaa, starttirahan, huussin tai jotain muuta konkreettista.
Lahjaksi lehmä on Suomen World Visionin palvelu, ja sieltä voi lahjoittaa lehmän lisäksi esimerkiksi pätkän vesiputkea, huopia ja valoa vuodeksi.
Palvelut toimivat verkkokaupan tapaan. Maksuvaihtoehdoissa on joitakin eroja, mutta useiden pankkien verkkopankit käyvät molemmissa.
Suomen Lähetysseuran VillageLife poikkeaa toteutukseltaan edellisistä. Pelihenkisessä palvelussa voi tehdä lahjoituksia ja seurata avun vaikutusta virtuaalikylissä Nepalissa, Kaakkois-Aasiassa sekä Länsi- ja Etelä-Afrikassa. Kylissä voi valita kohteen, johon antaa lahjoituksen ja varat käytetään todellisuudessa vastaavaan työhön. Sivuston kylät ovat virtuaalisia, mutta ne perustuvat todellisiin avustuskohteisiin.
Ja kaikille kolmelle palvelulle on yhteistä se, että rahasummalla, joka meille on pieni, saa ihmeitä aikaan!
Enkä halua unohtaa muita tapoja jakaa hyvää joulun alla. Jos haluat auttaa 90-vuotiaan Suomen vähävaraisia, kannattaa muistaa ainakin Pelastusarmeijan Joulupata ja SPR:n, YLE:n ja MLL:n yhteinen Hyvä joulumieli -keräys.
Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja -sivuston kautta voi antaa lahjaksi koulupuvun, puuntaimia, vuohen, viisi sikaa, starttirahan, huussin tai jotain muuta konkreettista.
Lahjaksi lehmä on Suomen World Visionin palvelu, ja sieltä voi lahjoittaa lehmän lisäksi esimerkiksi pätkän vesiputkea, huopia ja valoa vuodeksi.
Palvelut toimivat verkkokaupan tapaan. Maksuvaihtoehdoissa on joitakin eroja, mutta useiden pankkien verkkopankit käyvät molemmissa.
Suomen Lähetysseuran VillageLife poikkeaa toteutukseltaan edellisistä. Pelihenkisessä palvelussa voi tehdä lahjoituksia ja seurata avun vaikutusta virtuaalikylissä Nepalissa, Kaakkois-Aasiassa sekä Länsi- ja Etelä-Afrikassa. Kylissä voi valita kohteen, johon antaa lahjoituksen ja varat käytetään todellisuudessa vastaavaan työhön. Sivuston kylät ovat virtuaalisia, mutta ne perustuvat todellisiin avustuskohteisiin.
Ja kaikille kolmelle palvelulle on yhteistä se, että rahasummalla, joka meille on pieni, saa ihmeitä aikaan!
Enkä halua unohtaa muita tapoja jakaa hyvää joulun alla. Jos haluat auttaa 90-vuotiaan Suomen vähävaraisia, kannattaa muistaa ainakin Pelastusarmeijan Joulupata ja SPR:n, YLE:n ja MLL:n yhteinen Hyvä joulumieli -keräys.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)