Päällikkötason ihminen täytti komeasti vuosia. Lahjojen joukossa oli viisi vuohta. Sankaritar ei pannut sitä ollenkaan pahakseen vaan oli vallan tyytyväinen uuteen etäkarjaansa. Vuohet köpöttävät nyt jossain päin Afrikkaa ja ovat perheilleen iso ilo ja hyöty.
Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja -sivuston kautta voi antaa lahjaksi koulupuvun, puuntaimia, vuohen, viisi sikaa, starttirahan, huussin tai jotain muuta konkreettista.
Lahjaksi lehmä on Suomen World Visionin palvelu, ja sieltä voi lahjoittaa lehmän lisäksi esimerkiksi pätkän vesiputkea, huopia ja valoa vuodeksi.
Palvelut toimivat verkkokaupan tapaan. Maksuvaihtoehdoissa on joitakin eroja, mutta useiden pankkien verkkopankit käyvät molemmissa.
Suomen Lähetysseuran VillageLife poikkeaa toteutukseltaan edellisistä. Pelihenkisessä palvelussa voi tehdä lahjoituksia ja seurata avun vaikutusta virtuaalikylissä Nepalissa, Kaakkois-Aasiassa sekä Länsi- ja Etelä-Afrikassa. Kylissä voi valita kohteen, johon antaa lahjoituksen ja varat käytetään todellisuudessa vastaavaan työhön. Sivuston kylät ovat virtuaalisia, mutta ne perustuvat todellisiin avustuskohteisiin.
Ja kaikille kolmelle palvelulle on yhteistä se, että rahasummalla, joka meille on pieni, saa ihmeitä aikaan!
Enkä halua unohtaa muita tapoja jakaa hyvää joulun alla. Jos haluat auttaa 90-vuotiaan Suomen vähävaraisia, kannattaa muistaa ainakin Pelastusarmeijan Joulupata ja SPR:n, YLE:n ja MLL:n yhteinen Hyvä joulumieli -keräys.
sunnuntai 2. joulukuuta 2007
tiistai 27. marraskuuta 2007
Tuomas Ragvaldinpojan operaatio
Tuomas Ragvaldinpoika syntyi vuonna 1724 Tyrväällä. Hänellä oli syntyessään huuli- ja kitalakihalkio, joka teki hänen puheestaan epäselvää ja kasvoistaan rujot.
Tuomas oli kuitenkin rohkea mies: hän lähti 1760-luvulla korjauttamaan leikkauksella vammaansa. Operaatio oli tuon ajan menetelmillä tuskallinen mutta ilmeisen onnistunut, sillä jonkun ajan kuluttua leikkauksesta Tuomas meni naimisiin ja perusti perheen.
Tuomas Ragvaldinpoika kirjoitti kokemuksestaan Suomen ensimmäisen maallisen arkkiveisun. Hän kuvaa siinä hyvin elävästi leikkauksen kulkua ja ilmaisee kiitollisuuttaan sekä jumalaa että välskäriä kohtaan.
Suomen kirjainstituutin virtuaalimuseossa on kiinnostava verkkonäyttely tuosta originellista talollisen pojasta ja kansanrunoilijasta. Näyttelyssä on arkkiveisun tekstin lisäksi tuokiokuva Tyrvään markkinoilta 1763, Aarne Rintalan kommentteja varhaisesta plastiikkakirurgisesta toimenpiteestä ja taustatietoa arkkiveisuista
Tuomas oli kuitenkin rohkea mies: hän lähti 1760-luvulla korjauttamaan leikkauksella vammaansa. Operaatio oli tuon ajan menetelmillä tuskallinen mutta ilmeisen onnistunut, sillä jonkun ajan kuluttua leikkauksesta Tuomas meni naimisiin ja perusti perheen.
Tuomas Ragvaldinpoika kirjoitti kokemuksestaan Suomen ensimmäisen maallisen arkkiveisun. Hän kuvaa siinä hyvin elävästi leikkauksen kulkua ja ilmaisee kiitollisuuttaan sekä jumalaa että välskäriä kohtaan.
Suomen kirjainstituutin virtuaalimuseossa on kiinnostava verkkonäyttely tuosta originellista talollisen pojasta ja kansanrunoilijasta. Näyttelyssä on arkkiveisun tekstin lisäksi tuokiokuva Tyrvään markkinoilta 1763, Aarne Rintalan kommentteja varhaisesta plastiikkakirurgisesta toimenpiteestä ja taustatietoa arkkiveisuista
torstai 22. marraskuuta 2007
Kasuaarin kallo
Pääkallo on mahdottoman tärkeä inhimillinen ja eläimellinen asia. Samalla se on kammottavan kammottava. Sen avulla voi pienikin ihminen säikäyttää ainakin äidin ja mummon. Se on hyvä pelote: Jos juot tätä, huonosti käy!
Symbolina pääkallo muistuttaa kuolevaisuudesta, joskus lempeästikin. Se voi myös todistaa pahoista teoista vielä aikojen päästä.
Kalifornian tiedeakatemian verkkonäyttelyssä on hyviä kuvia eri eläinlajien kalloista. Siinä myös annetaan tietoa kallojen rakenteesta ja kerrotaan niiden erityispiirteistä. Interaktiivisessa osiossa voi pyöritellä esimerkiksi sarvikuonon, kirahvin tai kasuaarin kalloa. Pyörittely vaatii QuickTimen.
Oma mielenkiintoinen osionsa on Skulls in culture, jossa on esimerkkejä siitä, miten pääkallo on ollut kuvataiteissa sekä elämän että kuoleman symboli.
Symbolina pääkallo muistuttaa kuolevaisuudesta, joskus lempeästikin. Se voi myös todistaa pahoista teoista vielä aikojen päästä.
Kalifornian tiedeakatemian verkkonäyttelyssä on hyviä kuvia eri eläinlajien kalloista. Siinä myös annetaan tietoa kallojen rakenteesta ja kerrotaan niiden erityispiirteistä. Interaktiivisessa osiossa voi pyöritellä esimerkiksi sarvikuonon, kirahvin tai kasuaarin kalloa. Pyörittely vaatii QuickTimen.
Oma mielenkiintoinen osionsa on Skulls in culture, jossa on esimerkkejä siitä, miten pääkallo on ollut kuvataiteissa sekä elämän että kuoleman symboli.
perjantai 16. marraskuuta 2007
Lindgren-lapsuus
Kaikilla ihmisillä pitäisi olla Lindgren-lapsuus. En tarkoita mitään idylliä, vaan elämää Astrid Lindgrenin kirjojen kanssa. Nihkeäkin päivä kääntyy voitoksi, kun aikuinen pysähtyy lukemaan lapselle ääneen tarinoita Pepistä, Melukylän lapsista, Ronjasta, Eemelistä ja muista ystävistä.
Jos Astrid Lindgren eläisi vielä, hän olisi nyt satavuotias. Ei mikään mahdoton ajatus, sillä hän eli pitkän elämän.
Suomalaisen kustantajan sivulla on hiukan tietoa kirjailijasta ja luettelo suomennetuista kirjoista.
Lapsille suunnattuun Astrid-tietokantaan on otettu mukaan Lindgrenin vähemmän tunnettuja hahmoja kuten Kalle Mestarietsivä, Hirmu-Niilo, Lotta ja Marikki. Kaikkein tutuimmat suosikit, esimerkiksi Peppi ja Eemeli, on jätetty ulkopuolelle. Tietokannasta löytyy tietoja yli 40 suomenkielisestä teoksesta.
Ruotsalaisten kustantajien julkaisemalla sivustolla on tietoa Lindgrenistä, otteita hänen kirjoistaan ja näytteitä niiden kuvituksesta. Sivut ovat ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
Astrid Lindgrenin muistopalkinto on maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuudelle myönnettävä palkinto. Voittajan nimi julkistetaan aina maaliskuussa Vimmerbyssä. Palkinnosta kertova sivusto on monikielinen.
Astrid Lindgrens Värld on teemapuisto Vimmerbyssä, Lindgrenin synnyinpaikkakunnalla.
Junibacken, Astrid Lindgrenin tarinoille omistettu satutalo sijaitsee Tukholmassa, Djurgårdenin saarella.
Jos Astrid Lindgren eläisi vielä, hän olisi nyt satavuotias. Ei mikään mahdoton ajatus, sillä hän eli pitkän elämän.
Suomalaisen kustantajan sivulla on hiukan tietoa kirjailijasta ja luettelo suomennetuista kirjoista.
Lapsille suunnattuun Astrid-tietokantaan on otettu mukaan Lindgrenin vähemmän tunnettuja hahmoja kuten Kalle Mestarietsivä, Hirmu-Niilo, Lotta ja Marikki. Kaikkein tutuimmat suosikit, esimerkiksi Peppi ja Eemeli, on jätetty ulkopuolelle. Tietokannasta löytyy tietoja yli 40 suomenkielisestä teoksesta.
Ruotsalaisten kustantajien julkaisemalla sivustolla on tietoa Lindgrenistä, otteita hänen kirjoistaan ja näytteitä niiden kuvituksesta. Sivut ovat ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
Astrid Lindgrenin muistopalkinto on maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuudelle myönnettävä palkinto. Voittajan nimi julkistetaan aina maaliskuussa Vimmerbyssä. Palkinnosta kertova sivusto on monikielinen.
Astrid Lindgrens Värld on teemapuisto Vimmerbyssä, Lindgrenin synnyinpaikkakunnalla.
Junibacken, Astrid Lindgrenin tarinoille omistettu satutalo sijaitsee Tukholmassa, Djurgårdenin saarella.
keskiviikko 14. marraskuuta 2007
Eettisiä valintoja tekemään
Lisäys edelliseen juttuun: Suomen Kuluttajaliitto yhteistyökumppaneineen on julkaissut uuden sivuston eettisiä kysymyksiä pohtivalle kuluttajalle. Eettinen Valinta antaa yksinkertaisia ja käytännönläheisiä neuvoja erilaisiin hankintatilanteisiin. Hakutoiminnolla voi hakea artikkeleita esimerkiksi kodinkoneista tai puutarhanhoidosta. Tekijät myös toivovat kaiken kansan vinkkejä sivujen käyttäjiltä.
perjantai 9. marraskuuta 2007
Jämäkästi kuluttajan asialla
Farkut ovat kulahtaneet hävettävään kuntoon, sähköhella on vanha raakki ja kirjahylly liian pieni. Hehkulamppujen tilalle pitäisi vaihtaa energiaystävälliset. Joulukin on ihan kohta. Tiedossa on siis raskaan sarjan kuluttamista.
Kuluttaminen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Kuluttajan on tehtävä valintoja. Viisas ja vastuullinen kuluttaja ottaa kantaa eettisiin kysymyksiin, kuormittaa hankinnoillaan ympäristöä mahdollisimman vähän ja onnistuu vielä tekemään ostoksen, johon on tyytyväinen. Ja osaa toimia, jos jotain menee pieleen.
Onneksi on olemassa Kuluttajavirasto ja sen verkkopalvelu.
Viraston tiedotteissa on esillä ajankohtaisia asioita, esimerkiksi: "Lentoja markkinoidaan internetissä harhaanjohtavasti" tai "Bindeez-leluhelmet pois lasten ulottuvilta". Oikealta palstalta pääsee teemakokonaisuuksiin, neuvojahakuun ja oikopolkuja pitkin keskeisiin asioihin.
Kuluttajan oikeudet on yksi palvelun keskeisistä kokonaisuuksista. Siinä käsitellään hintoja, etämyyntiä, käyttöohjeita, matkan peruuntumista, virheellistä tuotetta ja montaa muuta tavalliselle kuluttajalle tärkeää asiaa. Tyytymätön kuluttaja saa täältä myös ohjeet valituksen tekemiseen.
Eko-ostajan opas on jo klassikko. Oppaasta saa apua yhtä hyvin se sähköhellan hankkija kuin ahkera kosmetiikan kuluttajakin. Oppaan ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1993 kirjana. Nykyisin se ilmestyy vain internetissä. Opasta on toimittanut alusta alkaen Pauli Välimäki.
Kuluttaja-lehdessä on mm. testejä. Useimmat niistä aukeavat täydellisinä vain lehden tilaajille, mutta jotkut ovat vapaasti kaikkien tutkittavissa. Uusimmassa kaikille avoimessa testissä on vertailtu 48 televisiota.
Kuluttajavirasto on myös ollut mukana tekemässä kahta tietokonepeliä. Niistä vanhempi, Galaktori, on houkuttelevasti "peli elämästä, valinnoista ja armenialaisesta postipaketista". Sen jatko-osa on yli 15-vuotialle suunnattu Galactor - The Codebreakers. Koodinmurtajien aiheena on nettikuluttamisen ongelmat.
Kuluttaminen ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Kuluttajan on tehtävä valintoja. Viisas ja vastuullinen kuluttaja ottaa kantaa eettisiin kysymyksiin, kuormittaa hankinnoillaan ympäristöä mahdollisimman vähän ja onnistuu vielä tekemään ostoksen, johon on tyytyväinen. Ja osaa toimia, jos jotain menee pieleen.
Onneksi on olemassa Kuluttajavirasto ja sen verkkopalvelu.
Viraston tiedotteissa on esillä ajankohtaisia asioita, esimerkiksi: "Lentoja markkinoidaan internetissä harhaanjohtavasti" tai "Bindeez-leluhelmet pois lasten ulottuvilta". Oikealta palstalta pääsee teemakokonaisuuksiin, neuvojahakuun ja oikopolkuja pitkin keskeisiin asioihin.
Kuluttajan oikeudet on yksi palvelun keskeisistä kokonaisuuksista. Siinä käsitellään hintoja, etämyyntiä, käyttöohjeita, matkan peruuntumista, virheellistä tuotetta ja montaa muuta tavalliselle kuluttajalle tärkeää asiaa. Tyytymätön kuluttaja saa täältä myös ohjeet valituksen tekemiseen.
Eko-ostajan opas on jo klassikko. Oppaasta saa apua yhtä hyvin se sähköhellan hankkija kuin ahkera kosmetiikan kuluttajakin. Oppaan ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1993 kirjana. Nykyisin se ilmestyy vain internetissä. Opasta on toimittanut alusta alkaen Pauli Välimäki.
Kuluttaja-lehdessä on mm. testejä. Useimmat niistä aukeavat täydellisinä vain lehden tilaajille, mutta jotkut ovat vapaasti kaikkien tutkittavissa. Uusimmassa kaikille avoimessa testissä on vertailtu 48 televisiota.
Kuluttajavirasto on myös ollut mukana tekemässä kahta tietokonepeliä. Niistä vanhempi, Galaktori, on houkuttelevasti "peli elämästä, valinnoista ja armenialaisesta postipaketista". Sen jatko-osa on yli 15-vuotialle suunnattu Galactor - The Codebreakers. Koodinmurtajien aiheena on nettikuluttamisen ongelmat.
keskiviikko 7. marraskuuta 2007
Nostalgisia matkailukuvia
Lokakuussa julkaistiin kirja, joka on täynnä nostalgiaa. Come to Finland -teokseen on kuvattu satoja suomalaisia matkailujulisteita vuosilta 1851—1965. Kirjan nettisivulta saa jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka taidokkaita ja elegantteja olivat julisteet, joilla matkailijoita houkuteltiin Suomeen. Ja tosiaan, nettisivu on vain maistiainen. Kirja kannattaa hankkia käsiinsä. Se on ainakin täällä Hämeenlinnan kirjastossa.
Matkailunostalgiaa on talletettu myös tälle sivustolle, jolla on pitkä nimi: Graphic Design from the 1920s and 1930s in Travel Ephemera. Tekijä on ollut kiinnostunut nimenomaan matkailuesitteistä, aikatauluista ja muista pienistä painotuotteista, ei niinkään julisteista. Esitteet ovat peräisin Euroopasta. Suomen edustajat löytyvät Nautical-osiosta. Etusivun väritys nostaa hiukset pystyyn, mutta siitä pääsee ohi klikkaamalla sopivaa linkkiä.
Matkailunostalgiaa on talletettu myös tälle sivustolle, jolla on pitkä nimi: Graphic Design from the 1920s and 1930s in Travel Ephemera. Tekijä on ollut kiinnostunut nimenomaan matkailuesitteistä, aikatauluista ja muista pienistä painotuotteista, ei niinkään julisteista. Esitteet ovat peräisin Euroopasta. Suomen edustajat löytyvät Nautical-osiosta. Etusivun väritys nostaa hiukset pystyyn, mutta siitä pääsee ohi klikkaamalla sopivaa linkkiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)